Normaali EKG-käyrä
Normaalissa EKG-käyrässä sydämen lyöntitiheys on säännöllinen 50-100 lyöntiä minuutissa. Sähköinen impulssi eli heräte saa aikaan sydänlihassäikeiden supistumisen. Sähkövirran tulee edetä sydämessä tietyssä järjestyksessä, jotta sydän toimisi oikealla tavalla ja tehokkaasti. Sinussolmuke saa aikaan sydämen sähköisen toiminnan ja se lähettää herätteen lepotilassa noin 60 kertaa minuutissa.
Sinussolmukkeesta sähköimpulssi eli heräte lähtee sydämen oikeaan ja vasempaan eteisiin ja saa ne supistumaan. Eteisten supistuminen näkyy EKG-käyrässä P-aaltona.
P-aalto syntyy sydämen eteisten aktivoituessa ja se on yleensä kaksiosainen: alkuosa kuvaa aikaisemmin aktivoituvaa oikeaa eteistä ja jälkiosa vasenta eteistä. P-aallon kesto kertoo, kuinka kauan aikaa kuluu eteisten depolarisaatioon. P-aalto on yleensä positiivinen sydämen alaseinämää kuvaavissa kytkennöissä II, III ja aVF ja sydäntä sivusta katsovissa kytkennöissä I, aVL, V5 ja V6.
|
Eteisten jälkeen heräte jatkaa matkaa eteis-kammio- eli AV-solmukkeeseen. Siellä sen kulku hidastuu ja tämä näkyy EKG-käyrässä PQ-välinä.
AVsolmukkeen jälkeen heräte etenee hyvin nopeasti erilaistunutta johtorataa myöten sydämen molempiin kammioihin. Heräte etenee
kammioiden sydänlihakseen, jossa tapahtuu aktivoituminen ja supistuminen. EKG:ssä tämä vaihe saa aikaan QRS-heilahduksen. Heilahduksen alku on negatiivinen ja merkataan isolla Q-kirjaimella. Ensimmäinen positiivinen heilahdus on R-aalto, jonka jälkeen tulee negatiivinen S-aalto
kammioiden sydänlihakseen, jossa tapahtuu aktivoituminen ja supistuminen. EKG:ssä tämä vaihe saa aikaan QRS-heilahduksen. Heilahduksen alku on negatiivinen ja merkataan isolla Q-kirjaimella. Ensimmäinen positiivinen heilahdus on R-aalto, jonka jälkeen tulee negatiivinen S-aalto
Kun eteiset ja kammiot ovat aktivoituneet ja supistuneet, on palautumisen aika. EKG:ssä palautumisvaihetta kuvaavat ST-väli ja T-aalto. Palautumista sanotaan myös repolarisaatioksi. Repolarisaatio etenee epikardiumista endokardiumiin hitaasti ja EKG:ssä tämä näkyy T-aaltona. Silloin sydänlihassolujen sisä- ja ulkopuolen välinen jännite-ero palautuu. Käytännössä repolarisaation pituus mitataan QRS-heilahduksen alusta T-aallon loppuun. Joskus repolarisaatiota kuvaavan T-aallon jälkeen syntyy vielä toinen aalto, U-aalto. Sen syntymekanismi ei ole vielä selvillä, mutta mahdollisesti kyseessä on M-solukerroksen repolarisaation ajallinen poikkeavuus.