Sydämen sähköinen toimintaJotta sydämen pumppaustoiminta tapahtuu hallitusti, tarvitaan siihen sähköinen ohjausjärjestelmä. Ohjausjärjestelmän muodostavat sydämen tahdistinsolut ja johtoradat. Sydänlihassoluista osa on erikoistunut sähköisen ärsykkeen eli impulssin synnyttämiseen ja sen kuljettamiseen. Nämä solut muodostavat johtoratajärjestelmän, jossa sähköinen aktivaatio etenee sydämen eri osiin ja käynnistävät aktivaatioprosessin eli depolarisaation lihassoluissa. Johtoratajärjestelmän toiminta alkaa sinussolmukkeesta. Sinussolmuke on sydämen varsinainen tahdistaja. Se sijaitsee oikean eteisen takaseinämän yläosassa, yläonttolaskimon laskukohdan vieressä. Sinussolmukkeen aikaansaama rytmi on normaali rytmi eli sinusrytmi. Eteisten aktivoituminen Sinussolmukkeesta ärsyke leviää eteisten seinämissä kaikkiin suuntiin. Eteisten seinämien lihassolut aktivoituvat sähköisesti eli depolarisoituvat. Eli depolarisaatio saa aikaan lihassolujen aktivoitumsen. Depolarisaation seurauksena sydämen molemmat eteiset supistuvat ja kammiot täyttyvät. Nyt sähköimpulssi on edennyt eteis-kammiosolmukkeeseen. Eteis-kammiosolmuke on oikeassa eteisessä lähellä eteis-kammioväliseinän liitoskohtaa. Eteis-kammiosolmukkeessa ärsykkeen eteneminen hidastuu, jolloin kammiot ehtivät täyttyä ennen niiden supistumista. Kammioiden aktivoituminen
Kun ärsyke on ollut eteis-kammiosolmukkeessa n. 0,10 sekuntia, se jatkaa etenemistään kammioihin. Kammioihin on omia johtoratoja. Johtoratojen yhteinen osa alkaa eteis-kammiosolmukkeesta ns. Hisin kimppuna, mutta haarautuu oikeaan ja vasempaan haaraan. Vasemman kammion haara jakautuu edelleen kahteen haaraan: etu- ja takahaarakkeeseen. Sekä oikea että vasen haara haarautuvat vielä Purkinjen säikeiksi. Kammioiden aktivoituminen alkaa kammiovälisenän sisäkalvosta eli endokardiumista. Supistuksen aikana alkaa sydänlihaksen sähköisen aktivaation purku lepotilaan eli repolarisaatio. Repolarisaatio on siis depolarisaation vastakohta. |